Jätettä syntyy näköjään niin paljon, että sitä pitää rahdata kaatopaikalle sunnuntainakin.


Pyörin tänään kaatopaikalla, joka voi olla hyväkin bongauspaikka. Tällä kertaa ei kyllä ihmeempää sattunut eteen. Naakkoja oli tuhansia ja variksia ja korppeja satoja. Lokkeja ei täällä nyt ole, mutta kun tuohon varislintujen määrään lisää muutaman kuukauden kuluttua parituhatta lokkia, niin paikka on kuin Hitchcockin filmistä.

Jäljistä päätellen kaatopaikalla käy myös paljon nisäkkäitä yöaikaan. Pienet sievät pyöreät jäljet olivat luultavasti supikoiran, jättiläismäisille tassunjäljille en keksi muuta jättäjää kuin suden. Siellä metsäreunassa tuskin kenenkään koira on käynyt varsinkaan, kun ihmisen jälkiä ei näkynyt. Ketunjälkiä oli tietysti paljon.

Hömpän voimisteluhetki.

Oli taas niin synkkä päivä, että en monta laukaisua viitsinyt ottaa. Missäs se kevätaurinko oikein piileksii? Olisi kiva jo saada kuviin valoja ja varjoja. Tälläisillä ilmoilla tulee niin latteita kuvia, ettei viitsi edes kaivaa kameraa esille repusta.

Riistatornin alla oli luita, joita hömötiainen kävi innokkaasti nokkimassa. Ilmeisesti niistä irtosi vielä jotain syömisen arvoista.

Nyt on sitten pihabongaus täälläkin tehty. Ohjeissa luki, että bongata voi pihassa, puistossa tai muussa paikassa. Valitsin paikaksi asutuksen kupeessa olevan riistanruokintapaikan. Paikka vastasi mielestäni hyvin pihaa siinä mielessä, että tarjolla oli ihmisen järjestämää ruokaa. Tosin riistanruokintapaikoillahan on vain kauraa, joten ruokinnasta hyötyvät lähinnä keltasirkut. Tunnin seisoskelu paikalla tuotti tulokseksi 11 lajia:

keltasirkku 180
räkättirastas 36
tilhi 20
närhi 5
naakka 3
hömötiainen 3
talitiainen 2
töyhtötiainen 2
sinitiainen 1
käpytikka 1
korppi 1

P.S. Lisäsin alempaan postaukseen oikeat vastukset ja parhaat tulokset :).

Löysin netistä koukkuunnuttavan lintujentunnistuspelin. Aikani pelailin expert-peliä ja pääsin kyllä viimeiselle tasolle, mutta sitten tunnistettavat linnut alkoivat olla pääasiassa ulkomaaneläviä ja se oli sitten "game over". No hei, kuka tuntee jonkun amerikanmerimetson... Ilmeisesti aika moni, koska en vähän yli 3000 pisteelläni päässyt ranking-listalla kuin jonnekin 500. parhaan paikkeille. Peliä voi pelata ihan suomenkielisillä linnunnimillä, kunhan muistaa ensimmäisellä sivulla valita kieleksi Finnish.

Sain pelistä idean väsätä omista kuvistani leikkimielisen lintuvisan. Alla on kolme tutuhkoa suomalaista lintua. Kuka tunnistaa kaikki "tasot" ?

 1.

2.

3.

Edit. No niin, paljastetaan tulokset. Vain kuudella oli tarpeeksi rohkeutta veikata lajeja. Myönnettäköön, että kuvat eivät kyllä olleet helpoimmasta päästä. Olisinkohan itsekään tiennyt, ellen olisi itse niitä kuvannut ;D.

1. Tämä on pikkutikka, niin kuin moni arvasikin. Lähti rungolta juuri, kun olin kuvaamassa sitä.

2. Äkkiseltään voisi tulla mieleen pellon päällä lekutteleva petolintu. Vasemman siiven takaa pilkistää kuitenkin pitkä nokka eli kyseessä on (iso)kuovi.

3. Tämä oli vaikea. Poikaspukuiset linnut ovat aina vaikeita, koska ne saattavat näyttää aivan toiselta kuin aikuiset. Poikasen ympärillä pyörineet hätääntyneet vanhemmat paljastivat sen kuitenkin pensastaskuksi. Poikanen itse oli vielä pahasta maailmasta tietämätön ja päästi minut lähelle.

Tulokset:

Voiton vei Uuvana, joka tunnisti hienosti kaikki kuvat. *Taputtaa*.

Hopeasijan jakavat ATToivanen ja Taviokuurna tunnistamalla kaksi kuvista oikein. *Taputtaa*.

Taputukset muillekin yrittäneille

Korpeilla näyttää olevan soidin jo hyvässä vauhdissa. Soidinlennossa ne lähestyvät toisiaan, kieppuvat toistensa ympäri ja tekevät volttejakin, kuten alimmasta kuvasta näkyy. Ihan hirveän hiljaista on luonnossa muuten ollut. Vielä pitäisi kuukausi kestää hiljaiseloa. Maaliskuussa on jo pakko olla jotain elonmerkkiä luonnossakin :).

Pilvinen päivä oli taas tänään. Johan sitä aurinkoa olikin yksi päivä...

Ajattelin iltalenkillä käydä kuvaamassa huurteisia puita tummaa yötaivasta vasten, mutta en oikein löytänyt sopivaa paikkaa. Tie vei sitten joenrantaan ja otin pari kuvaa vastarannan notkoselkäisestä ladosta. Ladotkin ovat katoavaa kansanperinnettä, joten kannattaa ikuistaa niitä niin kauan, kun vielä voi. Aukeilla paikoilla puista on jo karissut enin valkoisuus pois, niin kuin kuvasta näkee.

Totesin muuten Jari T:n olleen oikeassa valkotasapainon säätämisen suhteen kuvattaessa lumista maisemaa. Otin kuvan, säädin sen avulla valkotasapainon ja kuvailin sitten "omalla asetuksella". Kuvien väri muuttui keltaisesta luonnollisemman sävyiseksi. Ei tarvitse sitten koneella enää säätää väriä niin paljon.

Tänään päivälenkillä selvisi, miksi metsäkauriit eilen katselivat minua niin tarkkaan. Olen epäilyttävä. Niin epäilyttävä, että sain vartiointifirman perääni pyrkiessäni erään teollisuusyrityksen takana olevaan metsään. Kysyin vartijalta, olenko epäilyttävä. Vartijan mielestä olin. Olin ensin kaivellut reppuani pitkään ja lähtenyt sitten kahlaamaan umpihangessa pitkin yrityksen aidanvierustaa. Vartijat olivat epäilleet minun kanniskelevan pommia repussani ja lähtivät tarkistamaan asiaa. Väärinkäsitykset saatiin onneksi oiottua ihan hyvässä hengessä :).

Blogilistan takkuiluun kyllästyneenä otin nyt Google Readerin käyttöön. Vaikuttaa ihan hyvältä systeemiltä.